Hirt

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Hirt	die Hirten
akkusatiivi	den Hirten	die Hirten
datiivi	dem Hirten	den Hirten
genetiivi	des Hirten	der Hirten
31

Hirt m. (monikko Hirten)

1. paimen (miespuolinen)

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• Hirte

Johdokset

• substantiivit: Hirtin