Hirtin

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	die Hirtin	die Hirtinnen
akkusatiivi	die Hirtin	die Hirtinnen
datiivi	der Hirtin	den Hirtinnen
genetiivi	der Hirtin	der Hirtinnen
25

Hirtin f. (monikko Hirtinnen)

1. paimen (naispuolinen)

Etymologia

Hirt/Hirte + -in