Liite:Verbitaivutus/suomi/irkata

Vartalot
vokaalivartalo irkkaa-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo irkat-

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä irkkaan en irkkaa minä olen irkannut en ole irkannut
sinä irkkaat et irkkaa sinä olet irkannut et ole irkannut
hän irkkaa ei irkkaa hän on irkannut ei ole irkannut
me irkkaamme emme irkkaa me olemme irkanneet emme ole irkanneet
te
Te
irkkaatte
-"-
ette irkkaa
-"-
te
Te
olette irkanneet
olette irkannut
ette ole irkanneet
ette ole irkannut
he irkkaavat eivät irkkaa he ovat irkanneet eivät ole irkanneet
passiivi irkataan ei irkata passiivi on irkattu ei ole irkattu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä irkkasin en irkannut minä olin irkannut en ollut irkannut
sinä irkkasit et irkannut sinä olit irkannut et ollut irkannut
hän irkkasi ei irkannut hän oli irkannut ei ollut irkannut
me irkkasimme emme irkanneet me olimme irkanneet emme olleet irkanneet
te
Te
irkkasitte
-"-
ette irkanneet
ette irkannut
te
Te
olitte irkanneet
olitte irkannut
ette olleet irkanneet
ette olleet irkannut
he irkkasivat eivät irkanneet he olivat irkanneet eivät olleet irkanneet
passiivi irkattiin ei irkattu passiivi oli irkattu ei ollut irkattu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä irkkaisin en irkkaisi minä olisin irkannut en olisi irkannut
sinä irkkaisit et irkkaisi sinä olisit irkannut et olisi irkannut
hän irkkaisi ei irkkaisi hän olisi irkannut ei olisi irkannut
me irkkaisimme emme irkkaisi me olisimme irkanneet emme olisi irkanneet
te
Te
irkkaisitte
-"-
ette irkkaisi
-"-
te
Te
olisitte irkanneet
olisitte irkannut
ette olisi irkanneet
ette olisi irkannut
he irkkaisivat eivät irkkaisi he olisivat irkanneet eivät olisi irkanneet
passiivi irkattaisiin ei irkattaisi passiivi olisi irkattu ei olisi irkattu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä irkannen en irkanne minä lienen irkannut en liene irkannut
sinä irkannet et irkanne sinä lienet irkannut et liene irkannut
hän irkannee ei irkanne hän lienee irkannut ei liene irkannut
me irkannemme emme irkanne me lienemme irkanneet emme liene irkanneet
te
Te
irkannette
-"-
ette irkanne
-"-
te
Te
lienette irkanneet
lienette irkannut
ette liene irkanneet
ette liene irkannut
he irkannevat eivät irkanne he lienevät irkanneet eivät liene irkanneet
passiivi irkattaneen ei irkattane passiivi lienee irkattu ei liene irkattu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä irkkaa älä irkkaa sinä
hän irkatkoon älköön irkatko hän olkoon irkannut älköön olko irkannut
me irkatkaamme älkäämme irkatko me
te
Te
irkatkaa
-"-
älkää irkatko
-"-
te
Te
he irkatkoot älkööt irkatko he olkoot irkanneet älkööt olko irkanneet
passiivi irkattakoon älköön irkattako passiivi olkoon irkattu älköön olko irkattu

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. irkata preesens irkkaava irkattava
pitkä 1. irkatakseen1 perfekti irkannut irkattu
2. inessiivi irkatessa2 irkattaessa agentti irkkaama4
instruktiivi irkaten kielteinen agentti irkkaamaton
3. inessiivi irkkaamassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi irkkaamasta
illatiivi irkkaamaan
adessiivi irkkaamalla
abessiivi irkkaamatta
instruktiivi irkkaaman irkattaman
4. irkkaaminen
5 irkkaamaisillaan3