irkannut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaairkannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä irkata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | irkannut | irkanneet |
| genetiivi | irkanneen | irkanneiden irkanneitten |
| partitiivi | irkannutta | irkanneita |
| akkusatiivi | irkannut; irkanneen | irkanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | irkanneessa | irkanneissa |
| elatiivi | irkanneesta | irkanneista |
| illatiivi | irkanneeseen | irkanneisiin irkanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | irkanneella | irkanneilla |
| ablatiivi | irkanneelta | irkanneilta |
| allatiivi | irkanneelle | irkanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | irkanneena | irkanneina |
| translatiivi | irkanneeksi | irkanneiksi |
| abessiivi | irkanneetta | irkanneitta |
| instruktiivi | – | irkannein |
| komitatiivi | – | irkanneine |