Liite:Verbitaivutus/suomi/kummastella

• verbi kummastella, taivutustyyppi 67

fi Suomi Verbi kummastella kummastella

Vartalot

vokaalivartalo	kummastele-
heikko vokaalivartalo	-
vahva vokaalivartalo	-
konsonanttivartalo	kummastel-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kummastelen	en kummastele		minä	olen kummastellut	en ole kummastellut
sinä	kummastelet	et kummastele		sinä	olet kummastellut	et ole kummastellut
hän	kummastelee	ei kummastele		hän	on kummastellut	ei ole kummastellut
me	kummastelemme	emme kummastele		me	olemme kummastelleet	emme ole kummastelleet
te Te	kummastelette -"-	ette kummastele -"-		te Te	olette kummastelleet olette kummastellut	ette ole kummastelleet ette ole kummastellut
he	kummastelevat	eivät kummastele		he	ovat kummastelleet	eivät ole kummastelleet
passiivi	kummastellaan	ei kummastella		passiivi	on kummasteltu	ei ole kummasteltu
imperfekti				pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kummastelin	en kummastellut		minä	olin kummastellut	en ollut kummastellut
sinä	kummastelit	et kummastellut		sinä	olit kummastellut	et ollut kummastellut
hän	kummasteli	ei kummastellut		hän	oli kummastellut	ei ollut kummastellut
me	kummastelimme	emme kummastelleet		me	olimme kummastelleet	emme olleet kummastelleet
te Te	kummastelitte -"-	ette kummastelleet ette kummastellut		te Te	olitte kummastelleet olitte kummastellut	ette olleet kummastelleet ette olleet kummastellut
he	kummastelivat	eivät kummastelleet		he	olivat kummastelleet	eivät olleet kummastelleet
passiivi	kummasteltiin	ei kummasteltu		passiivi	oli kummasteltu	ei ollut kummasteltu

Konditionaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kummastelisin	en kummastelisi		minä	olisin kummastellut	en olisi kummastellut
sinä	kummastelisit	et kummastelisi		sinä	olisit kummastellut	et olisi kummastellut
hän	kummastelisi	ei kummastelisi		hän	olisi kummastellut	ei olisi kummastellut
me	kummastelisimme	emme kummastelisi		me	olisimme kummastelleet	emme olisi kummastelleet
te Te	kummastelisitte -"-	ette kummastelisi -"-		te Te	olisitte kummastelleet olisitte kummastellut	ette olisi kummastelleet ette olisi kummastellut
he	kummastelisivat	eivät kummastelisi		he	olisivat kummastelleet	eivät olisi kummastelleet
passiivi	kummasteltaisiin	ei kummasteltaisi		passiivi	olisi kummasteltu	ei olisi kummasteltu

Potentiaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kummastellen	en kummastelle		minä	lienen kummastellut	en liene kummastellut
sinä	kummastellet	et kummastelle		sinä	lienet kummastellut	et liene kummastellut
hän	kummastellee	ei kummastelle		hän	lienee kummastellut	ei liene kummastellut
me	kummastellemme	emme kummastelle		me	lienemme kummastelleet	emme liene kummastelleet
te Te	kummastellette -"-	ette kummastelle -"-		te Te	lienette kummastelleet lienette kummastellut	ette liene kummastelleet ette liene kummastellut
he	kummastellevat	eivät kummastelle		he	lienevät kummastelleet	eivät liene kummastelleet
passiivi	kummasteltaneen	ei kummasteltane		passiivi	lienee kummasteltu	ei liene kummasteltu

Imperatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–		minä	–	–
sinä	kummastele	älä kummastele		sinä	–	–
hän	kummastelkoon	älköön kummastelko		hän	olkoon kummastellut	älköön olko kummastellut
me	kummastelkaamme	älkäämme kummastelko		me	–	–
te Te	kummastelkaa -"-	älkää kummastelko -"-		te Te	–	–
he	kummastelkoot	älkööt kummastelko		he	olkoot kummastelleet	älkööt olko kummastelleet
passiivi	kummasteltakoon	älköön kummasteltako		passiivi	olkoon kummasteltu	älköön olko kummasteltu

Nominaalimuodot

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		kummastella		preesens	kummasteleva	kummasteltava
pitkä 1.		kummastellakseen1		perfekti	kummastellut	kummasteltu
2.	inessiivi	kummastellessa2	kummasteltaessa	agentti	kummastelema4
	instruktiivi	kummastellen	–	kielteinen agentti	kummastelematon
3.	inessiivi	kummastelemassa	–	1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa 3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina (esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi- verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)
	elatiivi	kummastelemasta	–
	illatiivi	kummastelemaan	–
	adessiivi	kummastelemalla	–
	abessiivi	kummastelematta	–
	instruktiivi	kummasteleman	kummasteltaman
4.		kummasteleminen
5		kummastelemaisillaan3