kummastellut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kummastella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kummastellut kummastelleet
genetiivi kummastelleen kummastelleiden
kummastelleitten
partitiivi kummastellutta kummastelleita
akkusatiivi kummastellut; kummastelleen kummastelleet
sisäpaikallissijat
inessiivi kummastelleessa kummastelleissa
elatiivi kummastelleesta kummastelleista
illatiivi kummastelleeseen kummastelleisiin
kummastelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kummastelleella kummastelleilla
ablatiivi kummastelleelta kummastelleilta
allatiivi kummastelleelle kummastelleille
muut sijamuodot
essiivi kummastelleena kummastelleina
translatiivi kummastelleeksi kummastelleiksi
abessiivi kummastelleetta kummastelleitta
instruktiivi kummastellein
komitatiivi kummastelleine