Liite:Verbitaivutus/suomi/sutia

Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo sudi-
vahva vokaalivartalo suti-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sudin en sudi minä olen sutinut en ole sutinut
sinä sudit et sudi sinä olet sutinut et ole sutinut
hän sutii ei sudi hän on sutinut ei ole sutinut
me sudimme emme sudi me olemme sutineet emme ole sutineet
te
Te
suditte
-"-
ette sudi
-"-
te
Te
olette sutineet
olette sutinut
ette ole sutineet
ette ole sutinut
he sutivat eivät sudi he ovat sutineet eivät ole sutineet
passiivi suditaan ei sudita passiivi on sudittu ei ole sudittu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sudin en sutinut minä olin sutinut en ollut sutinut
sinä sudit et sutinut sinä olit sutinut et ollut sutinut
hän suti ei sutinut hän oli sutinut ei ollut sutinut
me sudimme emme sutineet me olimme sutineet emme olleet sutineet
te
Te
suditte
-"-
ette sutineet
ette sutinut
te
Te
olitte sutineet
olitte sutinut
ette olleet sutineet
ette olleet sutinut
he sutivat eivät sutineet he olivat sutineet eivät olleet sutineet
passiivi sudittiin ei sudittu passiivi oli sudittu ei ollut sudittu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sutisin en sutisi minä olisin sutinut en olisi sutinut
sinä sutisit et sutisi sinä olisit sutinut et olisi sutinut
hän sutisi ei sutisi hän olisi sutinut ei olisi sutinut
me sutisimme emme sutisi me olisimme sutineet emme olisi sutineet
te
Te
sutisitte
-"-
ette sutisi
-"-
te
Te
olisitte sutineet
olisitte sutinut
ette olisi sutineet
ette olisi sutinut
he sutisivat eivät sutisi he olisivat sutineet eivät olisi sutineet
passiivi sudittaisiin ei sudittaisi passiivi olisi sudittu ei olisi sudittu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sutinen en sutine minä lienen sutinut en liene sutinut
sinä sutinet et sutine sinä lienet sutinut et liene sutinut
hän sutinee ei sutine hän lienee sutinut ei liene sutinut
me sutinemme emme sutine me lienemme sutineet emme liene sutineet
te
Te
sutinette
-"-
ette sutine
-"-
te
Te
lienette sutineet
lienette sutinut
ette liene sutineet
ette liene sutinut
he sutinevat eivät sutine he lienevät sutineet eivät liene sutineet
passiivi sudittaneen ei sudittane passiivi lienee sudittu ei liene sudittu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä sudi älä sudi sinä
hän sutikoon älköön sutiko hän olkoon sutinut älköön olko sutinut
me sutikaamme älkäämme sutiko me
te
Te
sutikaa
-"-
älkää sutiko
-"-
te
Te
he sutikoot älkööt sutiko he olkoot sutineet älkööt olko sutineet
passiivi sudittakoon älköön sudittako passiivi olkoon sudittu älköön olko sudittu

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. sutia preesens sutiva sudittava
pitkä 1. sutiakseen1 perfekti sutinut sudittu
2. inessiivi sutiessa2 sudittaessa agentti sutima4
instruktiivi sutien kielteinen agentti sutimaton
3. inessiivi sutimassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi sutimasta
illatiivi sutimaan
adessiivi sutimalla
abessiivi sutimatta
instruktiivi sutiman sudittaman
4. sutiminen
5 sutimaisillaan3