Liite:Verbitaivutus/suomi/vuorotella

Vartalot
vokaalivartalo vuorottele-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo vuorotel-

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vuorottelen en vuorottele minä olen vuorotellut en ole vuorotellut
sinä vuorottelet et vuorottele sinä olet vuorotellut et ole vuorotellut
hän vuorottelee ei vuorottele hän on vuorotellut ei ole vuorotellut
me vuorottelemme emme vuorottele me olemme vuorotelleet emme ole vuorotelleet
te
Te
vuorottelette
-"-
ette vuorottele
-"-
te
Te
olette vuorotelleet
olette vuorotellut
ette ole vuorotelleet
ette ole vuorotellut
he vuorottelevat eivät vuorottele he ovat vuorotelleet eivät ole vuorotelleet
passiivi vuorotellaan ei vuorotella passiivi on vuoroteltu ei ole vuoroteltu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vuorottelin en vuorotellut minä olin vuorotellut en ollut vuorotellut
sinä vuorottelit et vuorotellut sinä olit vuorotellut et ollut vuorotellut
hän vuorotteli ei vuorotellut hän oli vuorotellut ei ollut vuorotellut
me vuorottelimme emme vuorotelleet me olimme vuorotelleet emme olleet vuorotelleet
te
Te
vuorottelitte
-"-
ette vuorotelleet
ette vuorotellut
te
Te
olitte vuorotelleet
olitte vuorotellut
ette olleet vuorotelleet
ette olleet vuorotellut
he vuorottelivat eivät vuorotelleet he olivat vuorotelleet eivät olleet vuorotelleet
passiivi vuoroteltiin ei vuoroteltu passiivi oli vuoroteltu ei ollut vuoroteltu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vuorottelisin en vuorottelisi minä olisin vuorotellut en olisi vuorotellut
sinä vuorottelisit et vuorottelisi sinä olisit vuorotellut et olisi vuorotellut
hän vuorottelisi ei vuorottelisi hän olisi vuorotellut ei olisi vuorotellut
me vuorottelisimme emme vuorottelisi me olisimme vuorotelleet emme olisi vuorotelleet
te
Te
vuorottelisitte
-"-
ette vuorottelisi
-"-
te
Te
olisitte vuorotelleet
olisitte vuorotellut
ette olisi vuorotelleet
ette olisi vuorotellut
he vuorottelisivat eivät vuorottelisi he olisivat vuorotelleet eivät olisi vuorotelleet
passiivi vuoroteltaisiin ei vuoroteltaisi passiivi olisi vuoroteltu ei olisi vuoroteltu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vuorotellen en vuorotelle minä lienen vuorotellut en liene vuorotellut
sinä vuorotellet et vuorotelle sinä lienet vuorotellut et liene vuorotellut
hän vuorotellee ei vuorotelle hän lienee vuorotellut ei liene vuorotellut
me vuorotellemme emme vuorotelle me lienemme vuorotelleet emme liene vuorotelleet
te
Te
vuorotellette
-"-
ette vuorotelle
-"-
te
Te
lienette vuorotelleet
lienette vuorotellut
ette liene vuorotelleet
ette liene vuorotellut
he vuorotellevat eivät vuorotelle he lienevät vuorotelleet eivät liene vuorotelleet
passiivi vuoroteltaneen ei vuoroteltane passiivi lienee vuoroteltu ei liene vuoroteltu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä vuorottele älä vuorottele sinä
hän vuorotelkoon älköön vuorotelko hän olkoon vuorotellut älköön olko vuorotellut
me vuorotelkaamme älkäämme vuorotelko me
te
Te
vuorotelkaa
-"-
älkää vuorotelko
-"-
te
Te
he vuorotelkoot älkööt vuorotelko he olkoot vuorotelleet älkööt olko vuorotelleet
passiivi vuoroteltakoon älköön vuoroteltako passiivi olkoon vuoroteltu älköön olko vuoroteltu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. vuorotella preesens vuorotteleva vuoroteltava
pitkä 1. vuorotellakseen1 perfekti vuorotellut vuoroteltu
2. inessiivi vuorotellessa2 vuoroteltaessa agentti vuorottelema4
instruktiivi vuorotellen kielteinen agentti vuorottelematon
3. inessiivi vuorottelemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi vuorottelemasta
illatiivi vuorottelemaan
adessiivi vuorottelemalla
abessiivi vuorottelematta
instruktiivi vuorotteleman vuoroteltaman
4. vuorotteleminen
5 vuorottelemaisillaan3