vuorotellut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
vuorotellut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vuorotella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuorotellut | vuorotelleet |
| genetiivi | vuorotelleen | vuorotelleiden vuorotelleitten |
| partitiivi | vuorotellutta | vuorotelleita |
| akkusatiivi | vuorotellut; vuorotelleen | vuorotelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuorotelleessa | vuorotelleissa |
| elatiivi | vuorotelleesta | vuorotelleista |
| illatiivi | vuorotelleeseen | vuorotelleisiin vuorotelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuorotelleella | vuorotelleilla |
| ablatiivi | vuorotelleelta | vuorotelleilta |
| allatiivi | vuorotelleelle | vuorotelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuorotelleena | vuorotelleina |
| translatiivi | vuorotelleeksi | vuorotelleiksi |
| abessiivi | vuorotelleetta | vuorotelleitta |
| instruktiivi | – | vuorotellein |
| komitatiivi | – | vuorotelleine |