Katso myös: suomi
Wikipedia
Katso artikkeli Suomi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Suomi kartalla
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Suomi.
 
Suomen lippu.

Erisnimi

muokkaa

Suomi (7)

  1. Fennoskandiassa Venäjän ja Ruotsin välissä sijaitseva Euroopan unionin jäsenvaltio. Suomen valtion virallinen nimi on Suomen tasavalta.
    Norja on Suomen rajanaapuri.
    Suomen rajanaapuri Pohjanlahden takana on Ruotsi.
    Suomen lähinaapuri Suomenlahden eteläpuolella on Viro.
    Isoisäni muutti nuorena poikana Suomeen.
  2. suomalainen sukunimi

Ääntäminen

muokkaa
  • Näin äännetään alueella: Helsinki

Etymologia

muokkaa

Nimen alkuperästä ei tiedetä muuta kuin että sekä se että saamelaisten nimitys voidaan palauttaa varhaiskantasuomen (itämerensuomalaisten ja saamelaisten kielten yhteinen esimuoto) sanaan *sämä. Suomi-nimitys on ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea ja sen suomenkielisen väestön kieltä koskeva nimitys ja laajentunut myöhemmin tarkoittamaan koko maata (mistä juontaa myös nimitys Varsinais-Suomi). Nykytiedon mukaan seuraavat aiemmin esitetyt hypoteesit eivät ole enää uskottavia:[1]

  • Sana on aikaisemmin mm. selitetty lainasanaksi ja sen yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē.
  • Toisen myös kumotun selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta (merkityksessä ’väki’, ’kansa’).[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Sanaliitot
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa
Lyhenteet
muokkaa
  • (maatunnus) FI
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Suomi Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 723, 1676 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009054909.html
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1210–1211. Helsinki: WSOY, 2004.
    Koivulehto, Jorma: Suomi. Virittäjä 3/1993, ks. myös Laurila, Vihtori: Suomen saari ja muinaisrunon saari, Kalevalaseuran vuosikirja 44, 1964.