suomettuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuomettuminen (38)
- (politiikka, halventava) nimitys, jolla jonkin tahon harjoittama politiikka rinnastettiin Suomen myötämieliseen suhtautumiseen Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suomettuminen | suomettumiset |
genetiivi | suomettumisen | suomettumisten suomettumisien |
partitiivi | suomettumista | suomettumisia |
akkusatiivi | suomettuminen; suomettumisen |
suomettumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suomettumisessa | suomettumisissa |
elatiivi | suomettumisesta | suomettumisista |
illatiivi | suomettumiseen | suomettumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suomettumisella | suomettumisilla |
ablatiivi | suomettumiselta | suomettumisilta |
allatiivi | suomettumiselle | suomettumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suomettumisena (suomettumisna) |
suomettumisina |
translatiivi | suomettumiseksi | suomettumisiksi |
abessiivi | suomettumisetta | suomettumisitta |
instruktiivi | – | suomettumisin |
komitatiivi | – | suomettumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suomettumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suomettumis- |
Etymologia
muokkaa1960-luvun alussa luotu käsite, Länsi-Saksasta peräisin oleva saksan kielen Finnlandisierung
Käännökset
muokkaa1. halventava rinnastus kylmän sodan aikaiseen Suomen ulkopolitiikkaan
|
|