kuolettaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kuolettaa (53-C) (taivutus[luo])
- (arkikieltä) puuduttaa
- Hammas kuoletettiin ennen poistoa.
- (lääketiede) tuhota jkn. kudos kuumentamalla
- (kuvaannollisesti) tukahduttaa, lannistaa
- Lopulta kaipuu kuolettaa rakkauden.
- (oikeustiede) mitätöidä, julistaa mitättömäksi
- Kadonnut ajokorttini kuoletettiin.
- Eräät asiakirjat voidaan kuolettaa vai esittämällä ne kuolettamista haettaessa.
- (liiketaloustiede) maksaa velkaa vähin erin; tehdä poisto kirjanpidossa
- Lainaa kuoletetaan koronmaksun yhteydessä.
- Laitteiden arvoa kuoletetaan suunnitelmallisesti.
- (urheilu) vaimentaa liika vauhti liikkessä olevasta pallosta
- Pekka kuoletti pallon ja laukaisi.
- (harvinainen) hoitaa kuolevaa, olla saapuvilla jkn. kuollessa
- Lähiomaiset kuolettivat vanhusta.
- (harvinainen) tappaa, surmata
- Tauti on kuolettanut tuhansia.
- Kylmyys ja kuivuus kuolettavat kasveja.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuo̯let̪ːɑːˣ/
- tavutus: kuo‧let‧taa
Käännökset muokkaa
5. lyhentää velkaa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- [5] lyhentää velkaa: amortoida
Johdokset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kuolettaa Kielitoimiston sanakirjassa