Katso myös: usus

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Usus
akkusatiivi den Usus
datiivi dem Usus
genetiivi des Usus
30

Usus m. (ei monikkoa)

  1. tapa, käytäntö

Etymologia

muokkaa

latinan sanasta ūsus ’tapa, käytäntö’