käytäntö

Suomi

Substantiivi

käytäntö (1-J)^[1]

toimivaksi todettu järjestelmällisyyteen pyrkivä toimintatapa
Keskustelupalstallamme on käytäntönä kursivoida lainattu teksti.
jonkin idean tai doktriinin sovellus tosielämään
vastakohta teorialle tai koetilanteelle
Periaatteessa elämäntapamuutos on siis helppo, mutta käytännössä se on kerta toisensa jälkeen osoittautunut olevan erittäin vaikeaa.

Ääntäminen

IPA: /ˈkæy̯t̪ænt̪ø/
tavutus: käy‧tän‧tö

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	käytäntö	käytännöt
genetiivi	käytännön	käytäntöjen
partitiivi	käytäntöä	käytäntöjä
akkusatiivi	käytäntö; käytännön	käytännöt
sisäpaikallissijat
inessiivi	käytännössä	käytännöissä
elatiivi	käytännöstä	käytännöistä
illatiivi	käytäntöön	käytäntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	käytännöllä	käytännöillä
ablatiivi	käytännöltä	käytännöiltä
allatiivi	käytännölle	käytännöille
muut sijamuodot
essiivi	käytäntönä	käytäntöinä
translatiivi	käytännöksi	käytännöiksi
abessiivi	käytännöttä	käytännöittä
instruktiivi	–	käytännöin
komitatiivi	–	käytäntöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	käytännö-
vahva vartalo	käytäntö-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. toimivaksi todettu järjestelmällisyyteen pyrkivä toimintatapa

englanti: custom, convention, practice
espanja: práctica
puola: praktyka f., praktyka
ranska: pratique f.
romania: practică f.

ruotsi: bruk
saksa: Praxis f.
tšekki: praxe f.
viro: praktika

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: käytännöllinen

Yhdyssanat ja sanaliitot

käytännönjärjestelyt, käytännön järjestelyt, käytännönläheinen, käytännön toteutus, oikeuskäytäntö

Aiheesta muualla

käytäntö Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=käytäntö&oldid=4737330”