Substantiivi

muokkaa

käytäntö (1-J)[1]

  1. toimivaksi todettu järjestelmällisyyteen pyrkivä toimintatapa
    Keskustelupalstallamme on käytäntönä kursivoida lainattu teksti.
  2. jonkin idean tai doktriinin sovellus tosielämään
  3. vastakohta teorialle tai koetilanteelle
    Periaatteessa elämäntapamuutos on siis helppo, mutta käytännössä se on kerta toisensa jälkeen osoittautunut olevan erittäin vaikeaa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkæy̯t̪ænt̪ø/
  • tavutus: käy‧tän‧tö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käytäntö käytännöt
genetiivi käytännön käytäntöjen
partitiivi käytäntöä käytäntöjä
akkusatiivi käytäntö;
käytännön
käytännöt
sisäpaikallissijat
inessiivi käytännössä käytännöissä
elatiivi käytännöstä käytännöistä
illatiivi käytäntöön käytäntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi käytännöllä käytännöillä
ablatiivi käytännöltä käytännöiltä
allatiivi käytännölle käytännöille
muut sijamuodot
essiivi käytäntönä käytäntöinä
translatiivi käytännöksi käytännöiksi
abessiivi käytännöttä käytännöittä
instruktiivi käytännöin
komitatiivi käytäntöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo käytännö-
vahva vartalo käytäntö-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J