absolvent

Ranska

Verbi

absolvent

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä absoudre
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä absoudre

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui absolvent
määräinen	absolventului
monikko	unor absolvenţi
määräinen	absolvenţilor

absolvent m. (määräinen: absolventul, monikko: absolvenţi, määräinen: absolvenţii)

1. valmistuja (oppilaitoksesta)

Tšekki

Substantiivi

absolvent m.

1. valmistuja (oppilaitoksesta)

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	absolvent	absolventi
genetiivi	absolventa	absolventů
datiivi	absolventu/absolventovi	absolventům
akkusatiivi	absolventa	absolventy
vokatiivi	absolvente	absolventi
lokatiivi	absolventu/absolventovi	absolventech
instrumentaali	absolventem	absolventy