Substantiivi

muokkaa

allakäik (gen allakäigu, part allakäiku)

  1. (laadullinen, moraalinen) turmio, perikato, huonontuminen, lasku, rappio, pilalle meno, tärveltyminen
    Oswald Spengleri „Õhtumaa allakäik‟ – Oswald Spenglerin "Länsimaiden perikato"

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista alla ja käik << käännöslaina saksan sanasta Untergang (< untergehen)

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • allakäik Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)