huonontuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuonontuminen (38)
- teonnimi verbistä huonontua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huonontuminen | huonontumiset |
genetiivi | huonontumisen | huonontumisten huonontumisien |
partitiivi | huonontumista | huonontumisia |
akkusatiivi | huonontuminen; huonontumisen |
huonontumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huonontumisessa | huonontumisissa |
elatiivi | huonontumisesta | huonontumisista |
illatiivi | huonontumiseen | huonontumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huonontumisella | huonontumisilla |
ablatiivi | huonontumiselta | huonontumisilta |
allatiivi | huonontumiselle | huonontumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huonontumisena (huonontumisna) |
huonontumisina |
translatiivi | huonontumiseksi | huonontumisiksi |
abessiivi | huonontumisetta | huonontumisitta |
instruktiivi | – | huonontumisin |
komitatiivi | – | huonontumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huonontumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huonontumis- |