arpeutua

Suomi

Verbi

arpeutua (52-F) (taivutus[luo])

1. muodostaa arpikudosta

Ääntäminen

• tavutus: ar‧peu‧tu‧a / ar‧pe‧u‧tu‧a

Etymologia

johdos nominista arpi (vahva vartalo arpe- + johdin -utu- + infinitiivin tunnus -a)

Käännökset

1. muodostaa arpikudosta

englanti: scar

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: arpeutuminen

Aiheesta muualla

• arpeutua Kielitoimiston sanakirjassa