Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. hörst auf
ind. prees. y. 3. p. hört auf
ind. imperf. y. 3. p. hörte auf
part. perf. aufgehört
apuverbi haben

auf|hören

  1. aufhören, zu + inf. lopettaa jnk tekeminen, lakata tekemästä jtk
  2. loppua, päättyä

Etymologia

muokkaa

auf- + hören

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa