infinitiivi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (kielitiede) verbin substantiivinen nominaalimuoto
- Suomen kielen infinitiivillä on neljä muotoa, joiden nimitykset ovat: I infinitiivi, II infinitiivi, III infinitiivi ja IV infinitiivi. Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, lyhyt ja pitkämuoto.
- Ensimmäisen infinitiivin lyhyt muoto on verbien sanakirjamuoto, josta pidempimuoto saadaan taivuttamalla translatiivisijassa ja lisäämällä possessiivisuffiksi.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | infinitiivi | infinitiivit |
genetiivi | infinitiivin | infinitiivien (infinitiivein) |
partitiivi | infinitiiviä | infinitiivejä |
akkusatiivi | infinitiivi; infinitiivin |
infinitiivit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | infinitiivissä | infinitiiveissä |
elatiivi | infinitiivistä | infinitiiveistä |
illatiivi | infinitiiviin | infinitiiveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | infinitiivillä | infinitiiveillä |
ablatiivi | infinitiiviltä | infinitiiveiltä |
allatiivi | infinitiiville | infinitiiveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | infinitiivinä | infinitiiveinä |
translatiivi | infinitiiviksi | infinitiiveiksi |
abessiivi | infinitiivittä | infinitiiveittä |
instruktiivi | – | infinitiivein |
komitatiivi | – | infinitiiveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | infinitiivi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. verbin substantiivinen nominaalimuoto
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- infinitiivi Kielitoimiston sanakirjassa
- infinitiivi Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5