Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

carica f. (monikko cariche [luo])

  1. asema, vastuu
  2. veto (mekanismissa)
    Il mio orologio ha finito la carica. – Kellostani loppui veto.
  3. (fysiikka) varaus
    la carica elettrica – sähkövaraus
  4. rynnäkkö
    la carica della cavalleria – ratsuväen rynnäkkö

carica

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä caricare
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä caricare

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

cȁrica f. 

  1. tsaaritar

Taivutus

muokkaa
yksikkö monikko
nominatiivi carica carice
genetiivi carice carica
datiivi-lokatiivi carici caricama
akkusatiivi caricu carice
vokatiivi carice carice
instrumentaali caricom caricama

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Serbia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

cȁrica f. (kyrillinen царица)

  1. tsaaritar

Sloveeni

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

carica f.

  1. tsaaritar