digrafi

Suomi

Substantiivi

digrafi (5)

1. minkä tahansa kielen oikeinkirjoitukseen vakiintunut kahden kirjaimen yhdistelmä, jolla joko on oma äännearvonsa tai joka muutoin poikkeaa samojen kirjainten ääntämyksestä niiden osuessa muusta syystä peräkkäin

Ääntäminen

• IPA: /ˈdiˌgrɑfi/
• tavutus: di‧gra‧fi

Etymologia

• muinaiskreikan adverbista δίς (dís, ’kaksinkertaisesti’) ja verbistä γράφω (gráphō, ’kirjoittaa’)