Substantiivi

muokkaa

yhdistelmä (10)

  1. kahden tai useamman asian yhteen pantu kokonaisuus
    Automalli on tilan ja tyylin yhdistelmä.
    Maaseutumatkailu ja lähiruoka - maukas yhdistelmä.
    Viina ja lihavuus ovat vaarallinen yhdistelmä maksalle.
  2. numerosarja jolla avataan numerolukko
  3. lyhentymä sanasta ajoneuvoyhdistelmä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈyhdisˌt̪elmæ/
  • tavutus: yh‧dis‧tel‧mä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhdistelmä yhdistelmät
genetiivi yhdistelmän yhdistelmien
(yhdistelmäin)
partitiivi yhdistelmää yhdistelmiä
akkusatiivi yhdistelmä;
yhdistelmän
yhdistelmät
sisäpaikallissijat
inessiivi yhdistelmässä yhdistelmissä
elatiivi yhdistelmästä yhdistelmistä
illatiivi yhdistelmään yhdistelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhdistelmällä yhdistelmillä
ablatiivi yhdistelmältä yhdistelmiltä
allatiivi yhdistelmälle yhdistelmille
muut sijamuodot
essiivi yhdistelmänä yhdistelminä
translatiivi yhdistelmäksi yhdistelmiksi
abessiivi yhdistelmättä yhdistelmittä
instruktiivi yhdistelmin
komitatiivi yhdistelmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo yhdistelmä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aineyhdistelmä, ajoneuvoyhdistelmä, numeroyhdistelmä, vakuutusyhdistelmä, väriyhdistelmä, yhdistelmähoito, yhdistelmäkaappi, yhdistelmäpuku, yhdistelmätakki, yhdistelmävakuutus

Aiheesta muualla

muokkaa