elättää (53-C) (taivutus[luo])

  1. hankkia toiselle toimeentulo hänen/sen puolesta
    Elättää perheensä.
  2. hankkia toimeentulo

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈelæt̪ːæːˣ/
  • tavutus: e‧lät‧tää

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä elää (elä- + -ttä- + )[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.