erittää

Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

(rauhasesta tms.) tuottaa ulkopuolelleen

Ääntäminen muokkaa

IPA: /ˈerit̪ːæːˣ/
tavutus: e‧rit‧tää

Etymologia muokkaa

Nykyisessä merkityksessään Vomari Kilpisen 1844 esittämä uudissana. Vanhempi merkitys on ’erottaa, tehdä erilaiseksi’ ja on johdettu erä-sanasta.^[1]

Käännökset muokkaa

1. tuottaa ulkopuolelleen

englanti: secrete
espanja: secretar

ruotsi: utsöndra
saksa: absondern

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

substantiivit: erite, eritys
verbit: eritellä, erittyä

Aiheesta muualla muokkaa

erittää Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004

[1] Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004

[1]