genus
Katso myös: Genus |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaagenus
- (kielitiede) suku
- (topologia) pinnan kahvojen lukumäärä
Etymologia
muokkaalatinan sanasta genus ’syntyperä; suku’
Aiheesta muualla
muokkaa- genus Tieteen termipankissa
Englanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaagenus (monikko genera)
- (biologia) suku
Etymologia
muokkaaLatina
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | genus | genera |
akkusatiivi | genus | genera |
genetiivi | generis | generum |
datiivi | generī | generibus |
ablatiivi | genere | generibus |
genus n. (3)
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: generālis
Substantiivi
muokkaagenūs
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta genū
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaagenus n. (5) (yks. määr. genuset [luo], mon. epämäär. genus, mon. määr. genusen [luo])
Etymologia
muokkaalatinan sanasta genus ’syntyperä; suku’
Aiheesta muualla
muokkaa- genus Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)