häikäillä

Katso myös: haikailla

Suomi

Verbi

häikäillä (67) (taivutus[luo])

1. arkailla, empiä (käytetään yleensä kieltolauseessa)

   Hän ei häikäile pyrkiessään rikastumaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhæi̯kæi̯lːæˣ/
• tavutus: häi‧käil‧lä

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: häikäilemätön
• substantiivit: häikäileminen

Aiheesta muualla

• häikäillä Kielitoimiston sanakirjassa