Substantiivi

muokkaa

halkoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta halko

halkoa (52-D) (taivutus[luo])

  1. halkaista, jakaa
    Tila voidaan halkoa asianomistajan vaatimuksesta.
  2. (kuvaannollisesti) kulkea jonkin läpi
    Vapaana virtaava Kiiminkijoki halkoo maisemaa.
    Aroa halkoo yksinäinen, kapea maantie.
    Meri kimaltelee sinisenä, aaltoja halkovat purjeveneet värikkäine purjeineen loistavat sinistä taivasta vasten.
  3. tehdä halkoja
    Puiden koneellinen halkominen on nopeaa, mutta tilastojen mukaan vaarallista.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑlkoɑˣ/
  • tavutus: hal‧ko‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • halkoa Kielitoimiston sanakirjassa