harhaisku

Suomi

Substantiivi

harhaisku (1)

1. (rikosoikeus) rikollinen teko, jonka kohteena on toinen henkilö tai esine kuin rikollinen on tarkoittanut

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrhɑˌisku/
• tavutus: har‧ha‧is‧ku

Etymologia

yhdyssana sanoista harha ja isku

Käännökset

1. rikollinen teko, jonka kohteena on toinen henkilö tai esine kuin rikollinen on tarkoittanut

latina: aberratio ictus

Aiheesta muualla

• harhaisku Kielitoimiston sanakirjassa