Substantiivi

muokkaa

isku (1)[1]

  1. napakka, ponnekas lyönti
  2. nopeasti liikkuvan esineen osuminen kohteeseen
  3. (sodankäynti) äkkinäinen tai yllätyksellinen aseellinen hyökkäys tai pommi-isku
  4. henkinen järkytys
    Äidin kuolema 1950-luvun puolivälissä oli hänellä kova isku.
  5. (musiikki) rytmin määrittelyn perustekijä, joka yleensä noudattelee ja korostaa sävelkulun poljentoa
  6. polttomoottorissa sytytetyn polttoaineseoksen aiheuttama männän työntyminen alaspäin; myös tuon liikkeen pituus
  7. (sodankäynti) tykistön tulimuoto, jossa ammutaan rajatulle 100×100 metrin kohdealueelle 0,1 tuliannosta kranaatteja tyypillisesti minuutin ajan siten, että ensimmäiset ja viimeiset eri tykkien ampumat kranaatit räjähtävät kohteessa samaan aikaan
    Isku osui tarkoin ja oikein ajoitettuna kohteeseen.
  8. seuralaisen hankkiminen, iskeminen
    Tytöillä oli selvästi isku mielessä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈisku/
  • tavutus: is‧ku

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • isku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1