Katso myös: kišu
Kisu

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kisu (1)[1]

  1. (lapsekasta kieltä) kissa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkisu/
  • tavutus: ki‧su

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kisu kisut
genetiivi kisun kisujen
partitiivi kisua kisuja
akkusatiivi kisu;
kisun
kisut
sisäpaikallissijat
inessiivi kisussa kisuissa
elatiivi kisusta kisuista
illatiivi kisuun kisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kisulla kisuilla
ablatiivi kisulta kisuilta
allatiivi kisulle kisuille
muut sijamuodot
essiivi kisuna kisuina
translatiivi kisuksi kisuiksi
abessiivi kisutta kisuitta
instruktiivi kisuin
komitatiivi kisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Anagrammit muokkaa

isku, kusi, uksi

Aiheesta muualla muokkaa

  • kisu Kielitoimiston sanakirjassa

Swahili muokkaa

Substantiivi muokkaa

kisu

  1. veitsi

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1