harmittaa

Suomi

Verbi

harmittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa harmia, pahaa mieltä; surettaa, kaduttaa

   Vieläkö sinua harmittaa se viimeviikkoinen?

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrmit̪ːɑːˣ/
• tavutus: har‧mit‧taa

Käännökset

1. aiheuttaa pahaa mieltä, harmia

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: harmittava
• substantiivit: harmittaminen
• verbit: harmitella

Aiheesta muualla

• harmittaa Kielitoimiston sanakirjassa