harmittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharmittaminen (38)
- teonnimi verbistä harmittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harmittaminen | harmittamiset |
genetiivi | harmittamisen | harmittamisten harmittamisien |
partitiivi | harmittamista | harmittamisia |
akkusatiivi | harmittaminen; harmittamisen |
harmittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harmittamisessa | harmittamisissa |
elatiivi | harmittamisesta | harmittamisista |
illatiivi | harmittamiseen | harmittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harmittamisella | harmittamisilla |
ablatiivi | harmittamiselta | harmittamisilta |
allatiivi | harmittamiselle | harmittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harmittamisena (harmittamisna) |
harmittamisina |
translatiivi | harmittamiseksi | harmittamisiksi |
abessiivi | harmittamisetta | harmittamisitta |
instruktiivi | – | harmittamisin |
komitatiivi | – | harmittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harmittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
harmittamis- |