huipentuma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuipentuma (10)
- huipennus, kohokohta, huippu, huippukohta
- korkein saavutettu laadullinen taso
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhui̯penˌt̪umɑ/
- tavutus: hui‧pen‧tu‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huipentuma | huipentumat |
genetiivi | huipentuman | huipentumien (huipentumain) |
partitiivi | huipentumaa | huipentumia |
akkusatiivi | huipentuma; huipentuman |
huipentumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huipentumassa | huipentumissa |
elatiivi | huipentumasta | huipentumista |
illatiivi | huipentumaan | huipentumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huipentumalla | huipentumilla |
ablatiivi | huipentumalta | huipentumilta |
allatiivi | huipentumalle | huipentumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huipentumana | huipentumina |
translatiivi | huipentumaksi | huipentumiksi |
abessiivi | huipentumatta | huipentumitta |
instruktiivi | – | huipentumin |
komitatiivi | – | huipentumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huipentuma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. Selite puuttuu.
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |