kohokohta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jonkin tapahtuman tai esim. tarinan huipentuma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkohoˌkoht̪ɑ/
- tavutus: ko‧ho‧koh‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kohokohta | kohokohdat |
genetiivi | kohokohdan | kohokohtien (kohokohtain) |
partitiivi | kohokohtaa | kohokohtia |
akkusatiivi | kohokohta; kohokohdan |
kohokohdat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kohokohdassa | kohokohdissa |
elatiivi | kohokohdasta | kohokohdista |
illatiivi | kohokohtaan | kohokohtiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kohokohdalla | kohokohdilla |
ablatiivi | kohokohdalta | kohokohdilta |
allatiivi | kohokohdalle | kohokohdille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kohokohtana | kohokohtina |
translatiivi | kohokohdaksi | kohokohdiksi |
abessiivi | kohokohdatta | kohokohditta |
instruktiivi | – | kohokohdin |
komitatiivi | – | kohokohtine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kohokohda- | |
vahva vartalo | kohokohta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista koho ja kohta
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kohokohta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-F