koho
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- joissakin kalastusvälineissä, kuten ongessa tai kalastusverkossa käytettävä kelluva esine, joka ilmaisee veteen upotetun pyydyksen paikan tai pitää siihen kiinnitettyä pyydystä halutulla syvyydellä
- (tekniikka) uimuri
- (yhdyssanan alkuosana) kohoamiseen tai koholla olemiseen liittyvä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkoho/
- tavutus: ko‧ho
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koho | kohot |
genetiivi | kohon | kohojen |
partitiivi | kohoa | kohoja |
akkusatiivi | koho; kohon |
kohot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kohossa | kohoissa |
elatiivi | kohosta | kohoista |
illatiivi | kohoon | kohoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | koholla | kohoilla |
ablatiivi | koholta | kohoilta |
allatiivi | koholle | kohoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kohona | kohoina |
translatiivi | kohoksi | kohoiksi |
abessiivi | kohotta | kohoitta |
instruktiivi | – | kohoin |
komitatiivi | – | kohoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | koho- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: kohoksi, kohona
- substantiivit: kohokas, kohoke, kohotin
- verbit: kohota, kohoilla, kohottaa, kohoutua
Yhdyssanat
muokkaakoho-onki, kohoasento, kohoisku, kohojuova, kohokammio, kohokartta, kohokiinnike, kohokirjain, kohokohta, kohokoriste, kohokoristelu, kohokoukku, kohokuori, kohokuva, kohokuvio, koholyönti, kohonuora, kohonuotta, kohopaikka, kohopaino, kohopallo, kohopato, kohopinta, kohoreuna, kohoriipunta, kohosuo, kohosyövytys, kohosävel, kohotahti, kohoventtiili, ongenkoho
Aiheesta muualla
muokkaa- koho Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1