SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kelluke (48-A)[1]

  1. laite jonka on tarkoitus kelluttaa jotain
  2. lasten uimaanopettelussa auttava väline

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kelluke kellukkeet
genetiivi kellukkeen kellukkeiden
kellukkeitten
partitiivi kelluketta kellukkeita
akkusatiivi kelluke;
kellukkeen
kellukkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi kellukkeessa kellukkeissa
elatiivi kellukkeesta kellukkeista
illatiivi kellukkeeseen kellukkeisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kellukkeella kellukkeilla
ablatiivi kellukkeelta kellukkeilta
allatiivi kellukkeelle kellukkeille
muut sijamuodot
essiivi kellukkeena kellukkeina
translatiivi kellukkeeksi kellukkeiksi
abessiivi kellukkeetta kellukkeitta
instruktiivi kellukkein
komitatiivi kellukkeine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kelluke Kielitoimiston sanakirjassa

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kelluke (gen kellukese, part kellukest)

  1. tiuku, kulkunen, pieni kello

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A