Kellukkeet [2]

Substantiivi

muokkaa

kelluke (48-A)[1]

  1. laite jonka on tarkoitus kelluttaa jotain
  2. apuväline lasten uimaanopettelussa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkelːukeˣ/
  • tavutus: kel‧lu‧ke

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi kellua + johdin -ke

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kelluke Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

kelluke (gen kellukese, part kellukest)

  1. tiuku, kulkunen, pieni kello

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A