onki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- yksinkertainen kalastusväline, jonka osat ovat vapa, siima ja koukku sekä yleensä myös koho ja pieni siiman paino lähellä koukkua
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈoŋki/
- tavutus: on‧ki
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onki | onget |
| genetiivi | ongen | onkien (onkein) |
| partitiivi | onkea | onkia |
| akkusatiivi | onki; ongen |
onget |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ongessa | ongissa |
| elatiivi | ongesta | ongista |
| illatiivi | onkeen | onkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ongella | ongilla |
| ablatiivi | ongelta | ongilta |
| allatiivi | ongelle | ongille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onkena | onkina |
| translatiivi | ongeksi | ongiksi |
| abessiivi | ongetta | ongitta |
| instruktiivi | – | ongin |
| komitatiivi | – | onkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | onge- | |
| vahva vartalo | onke- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. yksinkertainen kalanpyydys
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
heitto-onki, koho-onki, lohionki, mato-onki, mormyskaonki, ongenkoho, ongenkoukku, ongenvapa, onkikala, onkiliero, onkimato, onkimies, onkineuvo, onkipaikka, onkivapa, pohjaonki, polvionki
Anagrammit muokkaa
Idiomit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- onki Kielitoimiston sanakirjassa
- onki Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Verbi muokkaa
onki
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä onkia