Substantiivi

muokkaa

idda f.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ʔíd.dàː/, (kanonhausa) [ʔɪ́d.dàː]
  1. (islam) aika, joka naisen tulee odottaa ennen kuin voi avioitua uudelleen puolisonsa kuoleman tai avioeron jälkeen

Etymologia

muokkaa

Korsika

muokkaa

Pronomini

muokkaa

idda

  1. rinnakkaismuoto sanasta ella

idda

  1. loistaa, antaa valoa

Sisilia

muokkaa

Pronomini

muokkaa

idda

  1. (persoonapronomini) hän (feminiini­nen)

Etymologia

muokkaa
  • latinan sanasta illa < feminiinimuoto sanasta ille

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈiɖɖa/

Tavutus

muokkaa
  • tavutus: ìd‧da

Pronomini

muokkaa

idda

  1. (taivutusmuoto) prepositionaalimuoto sanasta idda