iljetä

Suomi

Verbi

iljetä (74-L) (taivutus[luo])

1. rohjeta tehdä jotakin sellaista, mitä pidetään iljettävänä

   Ilkeäisitkö syödä raakaa mustekalaa?

2. kehdata (verbin länsimurteinen merkitys), tohtia, uskaltaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈiljet̪æˣ/
• tavutus: il‧je‧tä

Liittyvät sanat

• iljettävä
• iljettää

Synonyymit

• (murteellinen) iletä

Johdokset

• substantiivit: ilkeneminen
• verbit: ilkeillä

Aiheesta muualla

• iljetä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

iljetä

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä iljettää
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä iljettää
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä iljettää