Adjektiivi

muokkaa

iljettävä (10) (komparatiivi iljettävämpi, superlatiivi iljettävin) (taivutus[luo])

  1. iljetystä aiheuttava, erittäin vastenmielinen, inhottava

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈiljet̪ˌt̪æʋæ/
  • tavutus: il‧jet‧tä‧vä

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

iljettävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä iljetä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi iljettävä iljettävät
genetiivi iljettävän iljettävien
(iljettäväin)
partitiivi iljettävää iljettäviä
akkusatiivi iljettävä; iljettävän iljettävät
sisäpaikallissijat
inessiivi iljettävässä iljettävissä
elatiivi iljettävästä iljettävistä
illatiivi iljettävään iljettäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi iljettävällä iljettävillä
ablatiivi iljettävältä iljettäviltä
allatiivi iljettävälle iljettäville
muut sijamuodot
essiivi iljettävänä iljettävinä
translatiivi iljettäväksi iljettäviksi
abessiivi iljettävättä iljettävittä
instruktiivi iljettävin
komitatiivi iljettävine

iljettävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä iljettää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi iljettävä iljettävät
genetiivi iljettävän iljettävien
(iljettäväin)
partitiivi iljettävää iljettäviä
akkusatiivi iljettävä; iljettävän iljettävät
sisäpaikallissijat
inessiivi iljettävässä iljettävissä
elatiivi iljettävästä iljettävistä
illatiivi iljettävään iljettäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi iljettävällä iljettävillä
ablatiivi iljettävältä iljettäviltä
allatiivi iljettävälle iljettäville
muut sijamuodot
essiivi iljettävänä iljettävinä
translatiivi iljettäväksi iljettäviksi
abessiivi iljettävättä iljettävittä
instruktiivi iljettävin
komitatiivi iljettävine