imarrella
SuomiMuokkaa
VerbiMuokkaa
imarrella (67-K) (taivutus [luo])
- lausua liioiteltuja kohteliaisuuksia, kehua vedoten jonkun turhamaisuuteen tai itserakkauteen
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈimɑrˌrelːɑˣ/
- tavutus: i‧mar‧rel‧la
EtymologiaMuokkaa
Johan Frosteruksen käyttöön ottama uudissana[1]
KäännöksetMuokkaa
1. Selite puuttuu.
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
ViitteetMuokkaa
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.