ime

Katso myös: IME

Suomi

Verbi

ime

1. (taivutusmuoto) verbistä imeä

Inarinsaame

Substantiivi

ime

1. täti (sedän tai enon vaimo)
2. käly (isoveljen vaimo)
3. muun vanhemman miessukulaisen vaimo

Kroaatti

Substantiivi

ȉme n. 

1. nimi

Ääntäminen

• IPA: /'îme/
• tavutus: i‧me

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	ȉme	imèna
genetiivi	ȉmena	iménā
datiivi-lokatiivi	ȉmenu	imènima
akkusatiivi	ȉme	imèna
vokatiivi	ȉme	imèna
instrumentaali	ȉmenom	imènima

Liittyvät sanat

• imenski, imenovati

Aiheesta muualla

• ȉme Hrvatski jezični portal
• ȉme Školski rječnik hrvatskoga jezika

Serbia

Substantiivi

ȉme n. (kyrillinen име)

1. nimi

Sloveeni

Substantiivi

ime n.

1. nimi

Viro

Substantiivi

ime (gen ime, part imet)

1. ihme

   tehnika imed – tekniikan ihmeet

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 16 (pere) pere

Liittyvät sanat

• imelik
• looduseime, maailmaime, tehnikaime

Aiheesta muualla

• Eesti keele põhisõnavara sõnastik : ime
• ime Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)