SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

inhota (74) (taivutus)

  1. pitää erityisen vastenmielisenä, tuntea inhoa jtak kohtaan
    Inhoan käärmeitä.
    Liisa sanoi inhoavansa Mattia, mutta kommentoi, ettei voi vihata tätä, koska tämä on tuntematon hänelle.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈinhot̪ɑˣ/
  • tavutus: in‧ho‧ta

EtymologiaMuokkaa

sanan inho vartalosta inho- ja suffiksista -ta

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • inhota Kielitoimiston sanakirjassa