jäännöslopuke

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

jäännöslopuke (48)

  1. (fonetiikka) historiallinen äänteen jatkaja sananrajalla, joka saa seuraavan konsonantin kahdentumaan

HuomautuksetMuokkaa

  • Jäännöslopuke on aiemmin kuvattu eri tavoilla virheellisesti mm. henkäysäänteeksi taikka laryngaali- tai glottaaliklusiiliksi. Uudemmissa kieliopeissa sen tilalla käytetään nimityksiä rajakahdennus, loppukahdennus, alkukahdennus tai rajageminaatio, jotka eivät tarkoita äännettä vaan seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentumista.

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista jäännös ja lopuke

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa