jutaa

Suomi

Verbi

jutaa (78) (taivutus)

1. (saamelaisista) vaihtaa asuinpaikka vuodenajan mukaan; kulkea, vaeltaa

   Ruotsin lappalaisilla oli ikivanhana tapana jutaa poroineen omasta kylästään kesäksi Norjan rannikolle.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjut̪ɑːˣ/
• tavutus: ju‧taa

Etymologia

• saamen sanasta johtit

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• judata

Aiheesta muualla

• jutaa Kielitoimiston sanakirjassa