kaine

Viro

Adjektiivi

kaine (gen kaine, part kainet)

1. selvä (ei humalassa), selvin päin oleva

   Ma pole purjus vaid kaine. – En ole humalassa vaan selvä.

   Maga end kaineks, alles siis räägi! – Nuku pääsi selväksi, puhu vasta sitten!

2. raitis; tervehenkinen, kunnollinen

   Ta on elukommetelt kaine, lausa täiskarsklane. – Hän on elintavoiltaan tervehenkinen, suorastaan absolutisti.

3. selväpäinen, tervejärkinen, harkitseva

   kaine mõistus – selvä/terve järki

Huomautukset

• vrt. englannin sober; viron sanaa käytetään samoin

Liittyvät sanat

• kainestama, kainestuma
• kainestusmaja

Synonyymit

raitis

• karske

Aiheesta muualla

• kaine Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• kaine sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)