kaivata
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakaivata (73-E) (taivutus[luo])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑi̯ʋɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kai‧va‧ta
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kaivata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.