kaivata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kaivata (73-E) (taivutus[luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑi̯ʋɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kai‧va‧ta
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kaivata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.