kaivella (67) (taivutus[luo])

  1. frekventatiivinen kaivaa
  2. frekventatiivinen etsiä esiin, penkoa
    Veroviranomaiset päättivät: somesta voidaan kaivella tietoja (tivi.fi)
  3. (kuvaannollisesti) vaivata, harmittaa, kiukuttaa
    Se asia jäi vähän kaivelemaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑi̯ʋelːɑˣ/
  • tavutus: kai‧vel‧la

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä kaivaa (johdin -el:ele-) [1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 359 ele-verbien rakenne