kajauttaa

Suomi

Verbi

kajauttaa (53-C) (taivutus [luo])

1. synnyttää äkillinen voimakas ääni esim. laulamalla, huutamalla tai soittamalla

   Pikku-Pekka kajautti ilmoille intiaanihuudon.

2. (arkikieltä) motata, täräyttää, lyödä

   Liisa kajautti häntä ahdistellutta häirikköä kassilla päähän.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑjɑˌut̪ːɑːˣ/ tai /ˈkɑjɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: ka‧ja‧ut‧taa / ka‧jaut‧taa

Käännökset

1. aiheuttaa kantava ääni

englanti: sound

2. lyödä

englanti: whack, slam

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kajauttaminen
• verbit: kajautella

Aiheesta muualla

• kajauttaa Kielitoimiston sanakirjassa